Aseeton Suomi
-taidenäyttely
Ihmisten keskinäinen veljeys ja väkivallaton maailma ovat ihanteita, joita Aseeton Suomi -taidenäyttely pyrkii herättämään ja tuomaan osaksi konkreettista todellisuutta.
Ihanteina veljeys ja väkivallaton maailma.
Aseeton Suomi -taidenäyttely kutsuu pohtimaan ihmisten välistä veljeyttä ja väkivallatonta maailmaa – ihanteita, jotka se pyrkii tuomaan lähemmäksi todellisuutta.
Näyttelyllä on käytännössä kolme ilmenemismuotoa:
- Kiertävä näyttely, joka vierailee talvikauden aikana eri puolilla Suomea mm. kirjastoissa ja kulttuurikeskuksissa
- Pysyvä näyttely Väinölän yhteisössä, Vilppulassa
- Kesänäyttely Sampolassa, Mäntässä
Näyttelykokonaisuus koostuu tällä hetkellä seitsemän taiteilijan teoksista. Esillä on monipuolisesti veistoksia, valokuvia sekä öljyväri- ja akryylimaalauksia.
TILAA NÄYTTELY?
Aseeton Suomi -taidenäyttelyn ideana on alusta lähtien ollut viedä taidetta lähelle ihmisiä ja myös pienemmille paikkakunnille. Onko teillä taidenäyttelylle sopiva tila? Ota rohkeasti yhteyttä!
Näyttelyn päätteeksi on mahdollisuus esitelmään ja keskustelutilaisuuteen.
Kiertävä näyttely (vaihtuva paikka)
Pysyvä näyttely (Väinölä, Vilppula)
Kesänäyttely (Sampola, Mänttä)
Historiaa
Jo 1970-luvulla tutustuminen teosofiseen maailmankatsomukseen alkoi vaikuttaa näyttelyn taiteilijoiden aatemaailmaan, mikä heijastui niin heidän teoksiinsa kuin käsityksiinsä taiteen merkityksestä ja sisällöstä.
Liittyminen Martta Horjanderin ympärille syntyneeseen veljesryhmään toi luonnollisesti mukanaan ajatuksen yhteisestä taidenäyttelystä, kulttuurityöstä teosofian, aseettomuuden ja veljeyden puolesta ja innoittamana. Niinpä 7. tammikuuta 1979 Varkauden vanhassa museossa ensimmäinen Aseeton Suomi -taidenäyttely näki päivänvalon.
Reija Tähtinen: Luominen, akvarelli
Juha Saarilehto Viisasten kivet Graniitti
A.Kivi ja J.K.Paasikivi ovat nousseet huolestuneina katsomaan kansakuntamme nykyistä tilaa
Vuosina 1979-82 näyttely ripustettiin yli 40 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Vuonna 1987 kiertävä näyttely käynnistettiin uudelleen, ja siitä lähtien se on ollut toiminnassa yhtäjaksoisesti. Talvikausi käsittää keskimäärin kuusi näyttelyripustusta, pääasiassa kirjastoissa ja kaupungintaloissa eri puolilla Suomea.
Vuonna 1982 avattiin pysyvä näyttely Käpykolossa Konginkankaalla. Vuonna 1985 pysyvä näyttely siirtyi Väinölään, Vilppulaan, jossa se on avoinna ympäri vuoden, vaihtuvin teoksin.
Vuonna 1993 sai alkunsa kesänäyttely otsikolla Teosofis-kalevalaista kuvataidetta, joka avattiin Mäntän Sampolassa. Kesänäyttely on ripustettu joka vuosi, ja siinä esitellään pääasiassa vuoden aikana syntynyttä uutta tuotantoa.
Taiteilijat
Aseeton Suomi -näyttelykokonaisuus koostuu nykyisin seitsemän taiteilijan teoksista. Heistä Pekka Peltola, Erkki Saarilehto (1953-2007), Merja Saarilehto ja Juha Saarilehto ovat olleet mukana alusta asti. Reija Tähtinen liittyi mukaan 1991, Joonas Peltola 2001 ja Satulia Saarilehto 2003.
Pekka Peltola: Uuden rodun alkusanat, öljyväri
Aseeton Suomi -taidenäyttely on ennustus tulevasta.
Taide ja kauneus, totuus ja hyvyys
Jokainen taideteos kertoo oman tarinansa, sisältäen kokemuksia, tunteita ja keskittymistä – siis voimaa. Taiteilija kantaa vastuun omasta työstään, moraalistaan ja motiivistaan – siitä mihin hän tämän voiman suuntaa.
Taide ulottaa vaikutuksensa katsojaan, se on tunteiden kieltä, joka muuntaa järjellistä ymmärrystämme tunteiden muotoon, joko kokemuksiksi tai alitajuisiksi aavistuksiksi. Kuvat jäävät katsojan sieluun.
”Jos tahdomme, että kauneutta on olemassa ilman totuutta ja hyvyyttä, niin se kauneus on pettäväistä, harhaa, se ei ole todellista kauneutta, se on meidän aistiemme harhaa. Ja jos tahdomme, että totuutta olisi olemassa ilman kauneutta ja rakkautta, se ei olisi muuta kuin harhaa, lumousta, se olisi irvikuva, jokin suggeroitu kuva totuudesta, sillä totuus on eroittamattomasti yhtä rakkauden ja kauneuden kanssa.” – Pekka Ervast
Merja Saarilehto Voittaako valo sekatekniikka
Kauneutta ei ole se, mikä silmäämme miellyttää, kauneutta on se, mikä todella on kaunista, siis se, mikä luonnossa ja ihmisessä on todellista, ikuista ja kestävää. Kauneus on Jumalan ilmennystä.
Taiteilijan tehtävä on opetella tätä kauneutta näkemään, sillä tästä kauneudesta syntyy se todellinen taide, joka voi koskettaa ihmistä.
Aseettomassa moraalissa on sellainen voima, joka on sopusoinnussa itse elämän kanssa. Silloin ihminen saa kokea tuota sopusointua, joka ilmenee voimana ja välttämättömyytenä toiminnassa.
Ihanteena on, että oppiessaan luottamaan aseettomuuden voimaan, Suomi voisi tulla aseistariisunnan edelläkävijäksi.
Erkki Saarilehto, Suomalainen vaihtoehto , puu
Veljeys on aseettomuutta ajatuksissa, sanoissa ja teoissa.
Kiinteä veljesryhmä, jossa yhteisenä pyrkimyksenä on itsekasvatus, synnyttää ainutlaatuisen ympäristön taiteen teolle. Taide kumpuaa kokemuksista, kokemukset taas ympäröivästä yhteisöstä, elinpiiristä ja ihmisen sisäisestä elämästä.
Yhteisöasuminen on tulevaisuuden asumismuoto, veljeys tulevaisuuden käytäntöä. Taiteilijan tehtävä on nähdä aavistus tulevasta, kerran toteutuvasta ihanteesta. Aseeton Suomi -näyttely on ennustus tulevasta.
Veljeys – eli aseettomuus niin ajatuksissa, sanoissa kuin teoissa – on yhteisömme ihanne. Sen omaksuminen johtaa eriasteiseen aseistakieltäytymiseen syvenevänä sisäisenä käytäntönä. Aseettomuus tai rauha eivät synny eivätkä myöskään kestä itsestään, niiden puolesta täytyy tehdä työtä ja luoda niistä itselleen kestävä sieluntila.
Satulia Saarilehto, Tahdonvoima, valokuva
Joonas Peltola Turvallisuuden tunne veistos
Väkivalta, viha, riitely, katkeruus, himot ja itsekkyys vain paisuttavat itseään ja kuluttavat elämänvoimamme ja energiamme saamatta aikaiseksi mitään hyödyllistä tai kestävää. Jos kaikki tämä energia, jolla nyt vain kasvatamme omia paheitamme, voitaisiin suunnata kulttuurityöhön rauhan ja aseettomuuden puolesta, voisimme luoda jotain aivan ainutlaatuista: aseettoman kulttuurin ja kansakunnan.
Esimerkkejä kiertävästä näyttelystä
Näyttely on ripustettu yli 200 kertaa samalla teemalla mitä erilaisimmissa tiloissa, usein ilman turhaa tarkkuutta taiteellisten nyanssien, valaistuksen tai muiden yksityiskohtien suhteen. Kunkin tilan asettamat ehdot ja mahdollisuudet määrittävät pitkälti lopputuloksen. Moninaisista teoksista voidaan aina rakentaa omanlaisensa ja ainutlaatuinen kokonaisuus.
Näyttely teidän paikkakunnallenne?
Aseeton Suomi -taidenäyttelyn ideana on alusta lähtien ollut viedä taidetta lähelle ihmisiä ja myös pienemmille paikkakunnille. Vuosikymmenien ja satojen ripustusten jälkeen meillä on runsaasti kokemusta erilaisista näyttelytiloista. Moninaisista teoksistamme voidaan lähes aina rakentaa uniikki ja puhutteleva kokonaisuus.
Onko teillä taidenäyttelylle sopiva tila? Ota rohkeasti yhteyttä, niin keskustellaan lisää mahdollisuudesta näyttelyyn.
Näyttelyn päätteeksi on mahdollisuus esitelmään ja keskustelutilaisuuteen.
Ihmisyyden tunnustajat
Teosofisia ihanteita käytännön elämässä.
Toimintaamme voi tukea Ihmisyyden tunnustajat -säätiön kautta.