Martta Horjander (1930-2009) oli aloittanut Varkaudessa 1967 tienoilla sielullisissa vaikeuksissa olevien ihmisten auttamistyön, joka tapahtui välittämällä henkistä parannusvoimaa ja opettamalla. Syksyllä 1974 hän alkoi käydä kristosofisissa esitelmä- ja opiskelutilaisuuksissa. Hänen luonaan alkoi käydä myös henkisen tien etsijöitä. Martta puhui veljeydestä ja henkisestä kulttuurista. Martan luona käyvät kysyivät häneltä usein, missä sitä ilmenee, mistä sinä puhut? Yhteisöajatus oli 1960–1970-luvun vaihteessa ilmassa, silloin puhuttiin kommuuneista. Martalla oli ollut oma visio asuinyhteisöstä. Joskus 1975–1976 tienoilla hän alkoi puhua aiheesta luonaan käyvien kanssa.

12.1. Erkki Saarilehto soitti Martalle ja kysyi, tahtoisiko tämä tulevan yhteisön vetäjäksi. Erkki, Pekka Peltola ja Matti Kolehmainen lähettivät kirjeen 44 Itä-Suomen kuntaan, kysyen tietoja vuokrattavista tai ostettavista suuremmista rakennuskokonaisuuksista. Lopulta päädyttiin Kaavin kunnassa sijaitsevaan Ahosenniemen lakkautetun kansakoulun kiinteistöön, jonka postiosoite on Luikonlahti.

Vuokrasopimus astui voimaan 1.8. ja ensimmäiset asukkaat Erkki Saarilehto, Heimo Harmainen ja Paavo Hirvonen saapuivat Hollolasta ja Varkaudesta. Pirjo Matila, Riitta Pietilä, Liisa Siltanen ja Liisa Mankinen liftasivat Haukiputaalta. Viikon päästä 7. tai 8.8. saapuivat Matti Kolehmainen, Jarmo Horjander, Heli Saarilehto ja Pekka Peltola. 13.8. muuttivat vielä Juha Saarilehto ja Merja Siipilehto. Nämä 13 ovat ryhmän ensimmäiset asukkaat. Vuoden loppuun mennessä Ahoseniemen koululla asui 17 henkeä.

2.9. pidettiin juhlalliset avajaiset. . Martta piti puheen, jossa hän sanoi, että nyt alkanut työmme voi olla alkua tulevalle mysteerio-opistolle.

12.9. Martta ja Seppo Kuulavuori muuttivat taloon. Martta otti keittiön haltuunsa. Ennen ruokailua Martta luki kirjasta ruokaluvun ja puhui. Joka perjantai oli siivouspäivä.

Martan johdolla käynnistyi säännöllinen temppelityö. Joka ilta kokoonnuttiin yhteen. Kokous alkoi usein tv:n 20.30 iltauutisten jälkeen. Martta luki jotain kirjaa keskeyttäen välillä kommentoidakseen tekstiä. Luvun jälkeen hän vielä puhui usein pitkään. Useimmiten Martta luki Ervastia tai Hannulaa. Nämä temppeli-illat muodostuivat keskeiseksi osaksi ihmisyyden tunnustajien yhteisöjen toimintaa.

Töitä oli ensimmäisenä vuotena sangen vähän. Elettiin osaksi Martan säästöillä. Jotkut toimivat maatalouslomittajina, ja joku opetti grafiikkaa ja toinen valokuvausta Kaavin kansalaisopistossa.

Marraskuussa Martta kehotti ryhmän jäseniä ja paikalla olleita vieraita ilmaisemaan itseään ja kirjoittamaan jonkin runon tai mietelmän. Niistä Erkki Saarilehto toimitti vihkosen nimeltä Löytömaan Sanoma No: I, joka ilmestyi jouluaattona. Se oli ryhmän ensimmäinen painotuote.

7.–21.1. oli Ahosenniemen taiteilijaryhmän ensimmäinen näyttely Savon museossa Varkaudessa. Esillä oli Heimo Harmaisen ikoneja, Paavo Hirvosen maalauksia, Matti Kolehmaisen grafiikkaa, Pekka Peltolan, Erkki Saarilehdon, Juha Saarilehdon ja Merja Saarilehdon maalauksia. Näyttelyn nimi oli Aseeton Suomi. Seuraava näyttely oli 28.1.–11.2. Galleria Arttelissa Joensuussa. Esillä oli Heimo Harmaisen, Paavo Hirvosen, Pekka Peltolan, Erkki Saarilehdon, Juha Saarilehdon ja Merja Saarilehdon teoksia. Tämän jälkeen näyttely on kiertänyt ympäri Suomea.

15.4. pidettiin Ahosenniemellä pääsiäisjuhla, jonne kutsuttiin myös paikkakuntalaisia. Tilaisuuteen saapui 77 henkeä.

Kevättalvella Varkaudessa ja Joroisissa asuvat Martan kannattajat aikoivat järjestää ohjelmatilaisuuden. Varkauden kristosofiryhmän vetäjä sanoi heille, että voitte pitää, mutta kristosofia-nimeä ette voi käyttää. Tällöin ensi kertaa ilmeni tarve omaan nimeen. Niinpä nimeä mietittiin keväällä Ahosenniemellä Martan kanssa, ja otettiin käyttöön nimi Ihmisyyden tunnustajat. Nimi löytyi Ervastin kirjasta Ihmisyyden uskonto.

30.6.–7.7. Jyväskylän kristosofitemppelissä pidettiin kristosofiset kesäkurssit, joihin myös Ahosenniemen koulun väki osallistui. Kursseilla Paavo Hirvonen esitti runonsa ”Nuorkansa” ja Erkki ja Juha Saarilehto dialogin ”Elon draama”.

3.–5.8. oli Ahosenniemellä rauhantapahtuma ”Aseeton Suomi”. Kutsu tapahtumaan lähetettiin yhdeksälle henkiselle liikkeelle. Yhtään vastausta ei saapunut määräaikaan mennessä. Syyksi esitettiin myöhemmin, että ainakin teosofisten järjestöjen toimintakausi oli kirjeen lähetyshetkellä jo päättynyt ja asiaa ei siksi voitu käsitellä. Osanottajien joukossa kuitenkin kolme henkeä Helsingin kristosofiryhmästä

11.8. Martta, Seppo ja Jallu muuttivat Hammaslahteen, Pyhäselän kunnan keskustaajamaan, Pohjois-Karjalaan, lähelle Joensuuta, jotta Ahosenniemen ryhmä oppisi toimimaan itsenäisesti. ”Ryhmän ensimmäinen vuosi oli inspiraatiovuosi, jolloin tuli herätä työhön. Seuraavat kaksi vuotta oli koetusaikaa, silloin otetaan tai jätetään”, kuvaili Martta jälkeenpäin asiaa.

14.1. pidettiin Rääkkylän kunnankirjastossa ensimmäinen Ihminen ihmiselle -ohjelmatilaisuus, jossa esiteltiin Ervastin kirjallisuutta. Ohjelman esittivät Erkki Saarilehto, Paavo Hirvonen, Seppo Kuulavuori, Jarmo Horjander, Marja Taavila ja Anne Kastegren. Ihminen ihmiselle -ohjelmatilaisuuksia pidettiin kahden seuraavan vuoden aikana useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea.

Tammikuussa Erik Gullman Varkaudesta perusti ihmisyyden tunnustajille Väinämöinen-nimisen lehden. 12.3. ilmestyi sen ensimmäinen numero.

3.4. syntyi Joroisiin ihmisyyden tunnustajien kolmas asuinyhteisö.

Äitienpäivänä 10.5. Martan kannattajat kokoontuivat Ahosenniemelle. Siellä päätettiin jatkaa työtä itsenäisinä ja riippumattomina ja pitää omat kesäkurssit Ahosenniemen koululla.

21.–27.6. pidettiin Ahosenniemellä Ihmisyyden tunnustajien ensimmäiset kesäkurssit, joita on sen jälkeen pidetty säännöllisesti joka vuosi. Ennen päättäjäisiä esitettiin kuvaelma Väinämöinen, jonka Jouni Marjanen oli laatinut Pekka Ervastin kirjan Uudestisyntyvä Suomi pohjalta.

Varkauteen syntyi 1.9. ihmisyyden tunnustajien neljäs asuinyhteisö.

Heinä-elokuussa perustettiin Ahosenniemen Pojat -yhtymä. Sitä tarvittiin, jotta voitaisiin tehdä urakkatarjouksia suuremmista kohteista. Ensimmäiset isot urakat olivat kaksi koulua Outokummussa. (Ahosenniemen Pojat -yhtymän nimi muutettiin myöhemmin, 28.12.1990, Työyhtymä ihmisyyden tunnustajat -nimiseksi.)

6.–13.6. pidettiin Ahosenniemellä Ihmisyyden tunnustajien toiset kesäkurssit. Siellä esitettiin ryhmän ensimmäiset ulkoilmanäytelmät. 6.6.1981 Risto Toivasen kuvaelma Terhenniemi ja 12.6 Jouni Marjasen kansanrunoista koostama näytelmä Lemminkäinen.

11. – 12.7. järjestettiin Ahosenniemellä Kalevalainen runo soi -tapahtuma.

16.6. Martta vuokrasi Mikko Niskaselta Käpykolon viideksi vuodeksi. 15.8. Käpykolon vuokrasopimus astui voimaan. Sinne muutti osa Ahosenniemen koulun asukkaista ja Hammaslahden, Varkauden ja Joroisten yhteisöjen jäsenet sekä ihmisyyden tunnustajia Joensuusta. Martta ei halunnut jättää alkukotia tyhjäksi, niinpä Ahosenniemelle jäi osa porukasta.

Käpykolon aikana työ tuli entistä julkisemmaksi. Martta puhui vieraileville ryhmille, ja monet henkilöt kävivät keskustelemassa Martan kanssa.

Vuodenvaihteessa ilmestyi Pekka Peltolan kirja Aseeton Suomi.

Kesäteatteri, josta Martta oli puhunut ryhmän alkuaikoina, toteutui laajemmassa mitassa. Omin voimin rakennettiin kesäteatteri katsomoineen. 2.7.1982 Ahosenniemen yhteisön jäsenet esittivät Käpykolossa ensimmäisen suurelle yleisölle suunnatun maksullisen näytelmän, Erkki Saarilehdon ”Kulkukauppias Nyrjäsen ihmeelliset seikkailut”. Kesäteatterista tuli jokavuotinen tapahtuma, joka on jatkunut tähän päivään saakka.

Kohta muuton jälkeen Erik Gullman luovutti Väinämöinen-lehden toimittajan tehtävät Jouni Marjaselle.

3.11. järjestettiin Väinölässä ensimmäinen konsertti.

Maaliskuussa 1986 Jarmo Horjander aloitti kesäteatterikatsomon rakentamisen. Kesäteatteritoiminta käynnistyi Väinölässä seuraavana kesänä.

Keväällä 1988 ostettiin Mäntän kaupungilta entisen lastenkodin rakennus, jonne syksyllä muutti kahdeksan henkeä. Näin sai alkunsa Toukolan yhteisö.

1991 ostettiin Mäntästä Mäkikylän lakkautettu koulu paikaksi, jossa voitaisiin pitää kesäkursseja, konsertteja, näytelmiä ja taidenäyttelyitä. Se sai nimekseen Sampola, ja sinne muutti aluksi kaksi henkeä. 9.2. Sampolassa pidettiin ensimmäinen konsertti. 15.3.–5.12.1992 välisenä aikana siellä esitettiin ensimmäinen näytelmä, Pirjo Rossin kirjoittama Routamaan prinssi. 9.–16.5. pidettiin kesäkurssit ensimmäistä kertaa Sampolassa.Kesällä 1993 Sampolassa oli ensimmäinen taidenäyttely, otsikolla teosofis-kalevalaista kuvataidetta.

Väinölässä Martta alkoi vähitellen siirtää kesäkurssityön vastuuta nuoremmille. Vuoden 1985 kursseilla hän johti aamukokoukset enää vain alkuviikosta, loppuviikkona kokousta johti Pekka Peltola. Vuonna 1994 päiväkokousten juonto siirtyi Heli Peltolalle ja Seppo Kuulavuorelle. Vuonna 2000 aamukokoukset siirtyivät kokonaan Pekka Peltolalle. Vuodesta 2001 lähtien Seppo kuulavuori on pitänyt sekä avajaispuheen että päätössanat.

25.5.2000 Martta lahjoitti omistamansa Kaivolammin, Väinölän ja Sampolan kiinteistöt ja Seppo nimissään olleen Toukolan puutalon perusteilla olevalle Ihmisyyden tunnustajat -säätiölle. 

16.12.2009 ihmisyyden tunnustajien henkinen äiti Martta Horjander poistui toiselle tasolle.