Teosofia, Kristosofia, Vuorisaarna
Teosofisen liikkeen alkuunpanija oli Jelena Petrovna
Blavatskaja eli Helena Blavatsky. Hän tapasi Lontoossa vuonna 1851 intialaisen
mestari Moryan, josta tuli hänen gurunsa,
hengellinen opettajansa. Mestarinsa suunnitelmaa
noudattaen Blavatsky opiskeli eri uskonnollisissa
veljeskunnissa Vähässä-Aasiassa, Syyriassa, Persiassa,
Intiassa, Tiibetissä ja muualla. Kreikan sana
theosofia tarkoittaa jumalallinen tai jumalien viisaus. Termiä
käytti aiemmin mm. uusplatonilaisen koulukunnan
perustaja, aleksandrialainen Ammonios Sakkas (v.
175 - 242). Blavatskyn mukaan Teosofia ei ole uskonto,
vaan jumalallinen tieto eli tiede, viisaususkonto,
jota on opetettu alun perin kaikissa uskonnoissa
sisäisenä oppina. Teosofian perusopetuksia ovat:
jälleensyntyminen; ihminen käy kehityksen
koulua monen elämän aikana; karma eli
syyn ja seurauksen laki; ihminen kokee nykyisessä ja
tulevissa elämissään ajatustensa ja tekojensa
seuraukset. Jumaluus; elämän
alkulähdettä ei voi määritellä, kaikki asiat ovat
Siitä lähtöisin; ihmisen henki on kipinä jumaluuden
ikuisesta tulesta.
|
|
Pekka Ervast (1875 - 1934) |
J. R. Hannula (1873 - 1956) |
Suomalaisen teosofian
uranuurtaja Pekka Ervast tutustui
Blavatskyn teosofiaan 1894. Vuodesta 1895 hän syventyi
myös Leo Tolstoin vuorisaarnaa selittävään
oppiin. Seuraavan vuoden lokakuussa hän koki
valaistumiskokemuksen, jota hän itse kutsui
uudestisyntymiseksi. Kirjoissaan hän omaan kokemukseensa
perustaen osoittaa, että vuorisaarnan antiteesit (Matt.5:21-48) ovat uudestisyntymiseen johtavia
harjoitusohjeita. Ervast tiivistää ne seuraavalla
tavalla:
Pekka Ervastin opetuksissa Jeesus
Kristus on keskeinen henkilö. Hän toisinaan kutsui
omaa teosofiaansa kristosofiaksi. Johan Rikhard Hannula oli Pekka
Ervastin läheinen oppilas ja työtoveri. Vuonna 1918
hän kieltäytyi oman henkensä uhalla osallistumasta
sotaan. Hän korosti yksilön aseettomuusratkaisun
tärkeyttä ja Suomen tehtävää aseistariisuutumisen
edelläkävijämaana sekä Ervastin erikoisasemaa
ihmiskunnan auttajien joukkoon kuuluvana suurena
henkisenä opettajana.
|
Tulevaisuuden uskonto Ja jos me tämän yhteydessä kysymme, mikä on oleva uuden uskonnon nimi, miten sen tunnustajat tulevat itseään kutsumaan, niin jos minä saisin antaa sille nimen, sanoisin, että se tulee olemaan ihmisyyden uskonto. Ne "seurakuntalaiset", jotka siihen kuuluvat, kutsuvat itseään ihmisiksi, ihmisyyden tunnustajiksi. Jokaiselta, joka siihen otetaan, kysytään: oletko ihminen? ei: oletko kristitty, juutalainen, muhamettilainen, buddhalainen? vaan: oletko ihminen? tiedätkö mitä on ihminen? Pekka Ervast: Ihmisyyden uskonto, 2. painos, s. 16 |
[pääsivu]
[ajankohtaista]
[ideologia]
[kulttuuritoiminta]
[väinölä] [kirjoitelmia]