Väinämöinen-lehti


Takaisin

Pekka Ervastin elämänymmärrykselle perustuva vuorisaarnajohtoinen aikakauslehti.
Ilmestynyt vuodesta 1980 alkaen.
Vuosikerta neljä numeroa 12 €, irtonumerot, 60 sivua, 3 €

Tilauslomake

Väinämöinen-lehti
2005/2

Sivulla: kirjoitelmia

Anna Huovinen:
  • Ihminen

    		•

    Pekka Ervast

    Pyhän Hengen temppeli


    Sfinksin arvoitus, s. 36-38


    Me ihmiset olemme siis saaneet tällaisina sielullisina olentoina, tällaisina tajuisina olentoina hyvin merkillisen tehtävän, sillä me olemme saaneet luonnolta nyt lainaksi tällaisen fyysisen kehon, johon on kätketty maailman syvimmät salaisuudet, Jumalan kuva. Me olemme saaneet nämä kehot lainaksi luonnolta, jotta me kaivaisimme esille niistä tuon Jumalan kuvan.

    Meidän kehomme on siis Pyhän hengen temppeli jo nyt aivan itsessään, aivan sinään. Me saamme tämän Pyhän hengen temppelin asuinsijaksemme syntyessämme tänne. Me sitten tämän Pyhän hengen temppelin saastutamme omalla kehittymättömyydellämme.

    Me emme osaa kohdella tätä Pyhän hengen temppeliä temppelinä. Se on meille kuin majatalo, johon suhtaudumme millä tavoin tahansa. Sillä tavoin me ihmiset kohtelemme tätä luonnon kallisarvoista lainaa.

    Sen sijaan meidän pitäisi koettaa kuunnella sen ääntä. Jos me osaisimme aina kuunnella kehomme ääntä, eikä lihan ja himon, niin me tietäisimme, miten menetellä. Silloin me emme tekisi mitään sopimatonta. Meidän tulee ottaa selvää siltä, mitä se tahtoo. Me huomaamme, että se on sangen siveellinen, sen sisässä asuu korkea ja syvä moraali. Jos me osaisimme kuunnella oman kehomme ääntä, niin meidän ei tarvitsisi olla epätietoisia suurtenkaan kysymysten edessä. Emme esimerkiksi sukupuolikysymyksen suhteen.

    Sukupuolisuus muodostuu kaikille ihmisille suureksi probleemaksi, kun he eivät osaa kuunnella fyysisen kehonsa ääntä. Me emme osaa elää kehomme neuvojen mukaisesti, vaan me alamme asioita sotkea omien näkemystemme nojalla. Jotkut suuret filosofit ovat tämän ymmärtäneet. Sellainen mies kuin Nietzche on lausunut ajatuksen, että ihmisen keho on paljon parempi kuin ihmiset sieluina. Kuunnelkaamme siis kehoamme ja sitä totelkaamme. Tämä meidän fyysinen kehomme on paljon viisaampi opettaja, kuin mitä me lainkaan uskomme.

    Tiedämme, että monissa pyhissä kirjoissa, meidän omassakin pyhässä kirjassamme puhutaan synnistä Pyhää henkeä vastaan, siitä synnistä, jota ei voi antaa anteeksi. Se tietenkin tarkoittaa sellaista syntiä, joka välttämättä aiheuttaa karmaa eli seurauksen. - Me voimme antaa kaikenlaisia asioita toisillemme anteeksi. Minä puhun jotakin pahaa toisesta ihmisestä, ja hän voi antaa sen minulle anteeksi. Minä teen vääryyttä vihamiehelleni, ja minulle annetaan se anteeksi. Me ihmiset olemme kutsutut antamaan toisillemme anteeksi, mutta on jotakin, jota ei voi anteeksi antaa, jota ei saada anteeksi. Meidän ihmisten velvollisuus on antaa anteeksi, mutta on jotakin sellaista, jota luonto ei anna anteeksi, ja kun luonto ei anna anteeksi, niin se merkitsee, että siitä johtuu karmallisia seurauksia.
    Meidän teoistamme tulee jokin seuraus, ja se merkitsee, että on muodostunut karmaa. Se on tuo syysuhteen laki, joka toimii; me saamme niittää mitä olemme kylväneet. Tämä kylväminen tapahtuu näkyvässä maailmassa; tässä fyysisessä elämässä meillä on mahdollisuus toimia ja tehdä syntiä, joka kantaa karmaa, joka kantaa hedelmää.




    Väinämöinen-lehti
    2005/1


    [pääsivu] [ajankohtaista] [ideologia] [kulttuuritoiminta] [väinölä] [kirjoitelmia]