- ASEETON SUOMI -TAIDENÄYTTELY
KEVÄT 2012
3.1.-29.1.
Kannus, Galleria Justus
SU 29.1. klo 14
yleisöluento "Teosofinen yhteisöelämä"
sekä dia-esitys Väinölän yhteisöstä.
30.1.-17.2
Kokemäki, Kaupunginkirjasto
Näyttelyn päätteeksi
yleisöluento "Teosofinen yhteisöelämä"
sekä dia-esitys Väinölän yhteisöstä.
1.2.-25.2
Lohja, Kaupunginkirjasto
Näyttelyn päätteeksi
yleisöluento "Teosofinen yhteisöelämä"
sekä dia-esitys Väinölän yhteisöstä.
5.3.-17.3.
Järvenpää, Kirjasto
LA 17.3. klo 13
yleisöluento "Teosofinen yhteisöelämä"
sekä dia-esitys Väinölän yhteisöstä.
Vilppula
Väinölän yhteisö, sunnuntaisin klo12.00
Alustetaan ja luetaan Pekka Ervastin esitelmät
seuraavasti:
12.2. Kristus meissä
19.2. Kristus meidän puolestamme
26.2. Jeesus Kristus lunastajana
04.3. Jeesus Kristus auttajana
11.3. Jeesus Kristus oppaana ja kuninkaana
18.3. Jeesus Kristuksen elämä esikuvana
18.3. Kristus ja Golgata
Tilaisuuksissa mahdollisuus ajatustenvaihtoon ja keskusteluun mm.
teosofis-kristosofisesta elämänymmärryksestä ja Ihmisyyden tunnustajien toiminnasta.
Lisäksi on saatavilla aatteellista kirjallisuutta.
Tilaisuuksissa myös elävää musiikkia ja runoutta
|
PÄIVÄNVALOSSA Kesäkurssi-esitelmiä vuosilta 2008 ja 2009 270 sivua, sid. 18,- (2010) Nämä esitelmät sisältävät pyrkijöiden tarkasteluja erilaisista henkisen elämän ja itsekasvatuksen aihepiireistä, valottaen monipuolisesti veljesryhmän työskentelyä ja koulua, joka Martta Horjanderin( 1930-2009) työn ansiosta on astunut uuteen aikaan, ollen nyt julkista ja avointa. Toukokuussa pidettävät kesäkurssit ovat Ihmisyyden tunnustajien osalta vapaa foorumi, jonne voi tulla mukaan jokainen, jota teosofisten ihanteiden, etenkin veljesrakkauden käytännöllistäminen kiinnostaa. Kesäkursseilla esitetään aina myös taiteellista ohjelmaa, lauluja, runoja, näytelmiä, joita ihmisyysihanteet ovat yhteisesti synnyttäneet. Sillä lopulta me kaikki suomalaiset olemme kutsutut henkistä kulttuuria ilmentämään. |
 |
|
ARI KASTEGREN Fiara Kuusilainen Romaani 471 sivua, sid. 25,- (2010) Fiara Kuušilainen on reheväsanainen ja osin koominenkin tarina naisesta, joka kamppailee olemassaolonsa pyörteissä muinaisessa Egyptissä. Tämä seikkailukertomus korostaa elämää ja aurinkoa, sen varjoja ja vaaroja, kun vanha, ikuinen Egypti saa kokea uuden ajan vapauden tuulia, joita tarinan ystävykset saavat aikaan. Nautittavia lukuhetkiä sinulle, jota historian suloinen siipi saattaa koskettaa. |
 |
|
EIJA PUUMALAINEN Saenra auringon poika Romaani 269 sivua, sid. 20,- (2010) Kauan sitten tähän monenlaisten voimien hallitsemaan maailmaan syntyi poika, Saenra, äitinsä nimittämä, ja kaikki ennusmerkit näyttivät hänen myötään jotain suurta ja ihmeellistä tulevaksi. Mutta osasivatko noiden ennusmerkkien tulkitsijat ymmärtää niitä oikein, vai sokaisiko faaraon vallan loisto ja hovin kimalteleva kulta heidän sisäisetkin silmänsä, sillä tulevaksi faaraoksi tuo poika syntyi? Niin kuin kaikki edellä kulkijat, tiesi hänkin jo varhain tulleensa jotain syvempää ja todempaa tarkoitusta varten kuin on hallitsijan valta ja mahti kansojen yli, mutta mikä oli tuo tarkoitus? Se kysymys seurasi häntä, minne ikinä hän menikin, niin kuin se seuraa kaikkien edellä kulkijoiden mukana kunnes he tehtävänsä löytävät2 Ja oikeastaan se kulkee meidän kaikkien mukana, sillä jokaisella ihmisellä on oma tehtävänsä löydettävänä. - Löysikö Saenra etsimänsä pitkällä matkallaan, vai odottiko se häntä kotona omassa kammiossa? Ken tietää... Mutta monia ihmeellisiä ja outoja asioita hän koki ja näki tuolla etsintämatkallaan ulkoisiin ja sisäisiin maailmoihin. |
 |
|
PIRJO ROSSI Salatun taian maa Satuja ja satunäytelmiä 619 sivua, sid. 35,- (2010) Satujen ja mielikuvitustarinoiden lukeminen, mutta myös niiden luominen, on aina kiehtonut ihmistä, sillä reaalielämän kaltaisiin oloihinkin asettuneina, maailman menoonkin osallistuvina, ne tarjoavat mielelle laajat kokemisen ja liikkumisen mahdollisuudet. Satuihin voi samaistua, niistä voi oppia, ja kuin suorempaa tietä ymmärtää, mikä meille kaikille on yhteistä. Sadut viihtyvät vapaudessa avaten ovia ulos liian kaavoittuneesta todellisuudesta. Ne ovat oikotie myös sielun tuntemattomille alueille välittäessään symboleillaan ihmisen arkkityyppisiä kokemuksia. Olen koonnut tähän kirjaan vuosikymmenten varrella syntyneitä, erilaisiin aihepiireihin, vuorovaikutus ympäristöihin ja tajunnallisiin todellisuuksiin sijoittuvia satunäytelmiä ja näytelmänomaisia kertomuksia, joissa eläinhahmot, satuolennot, mytologioitten sankarit ja kaltaisemme ihmiset kohtaavat elämänseikkailuissaan paitsi iloa ja onnea, myös enemmän tai vähemmän pulmallisia kysymyksiä, löytääkseen niihin kasvulleen ja kehitykselleen suotuisia ratkaisuja. Niiden kirjoittamiseen on ohjannut tarve jonkin inspiroivan oivalluksen selkiyttämiseen, taikka kiinnostus lähteä tutkimusretkelle kuvitteellisiin maisemiin ja maailmoihin, sekä niissä vallitseviin psykologisiin lainalaisuuksiin. Ja saanut havaita, kuinka leikkimielisimpienkin tarinoiden pohjasäveleksi ja löydökseksi ovat kuin elämän omalla osoittimella muotoutuneet aina suvaitsevaisuuden ja veljeyden toteutumismahdollisuudet. |
 |
|
Suomen itsenäisyys ja kohtalon käsi ynnä muita esitelmiä talvella 1927–1928 86 sivua, sid. 12,- (2009) Pekka Ervast Kirja sisältää viisi esitelmää. Ensimmäisessä esitelmässä Ervast puhuu Suomen tehtävästä Euroopassa. Esitelmä tunnetaan usein siteeratusta lausunnosta, että ”meidän kansamme tehtävänä tulee olemaan riisuutua täydellisesti aseista. – – On aivan kuin kansa silloin olisi uskaltanut julistautua pyhäksi ja koskemattomaksi.” Kahdessa seuraavassa esitelmässä Ervast käsittelee rakkauden kehitysasteita. Neljännen esitelmän aiheena on kristologia. Viimeisessä esitelmässä puhutaan elämästä ja kuolemasta sekä egyptiläisestä renessanssista |
 |
[pääsivu]
[ajankohtaista]
[ideologia]
[kulttuuritoiminta]
[väinölä] [kirjoitelmia]